Finska

On arvioitu, että Suomi ei olisi säilyttänyt itsenäisyyttään ilman naisten sodan aikaista työpanosta. Suomen Lotta Svärd -järjestö oli suhteessa maan väkilukuun maailman suurin naisista koostuva maanpuolustusjärjestö. Päiväkirja rintamalta on Maija Kitusen pitämä päiväkirja Talvisodan ja Jatkosodan ajoilta, jolloin hän palveli lottana lähellä rintamaa. Päiväkirja on historiallinen dokumentti, jonka sisältö on luonteeltaan kaunokirjallinen. Se kuvaa sotaa ja satojen suomalaisnaisten arkipäivää naisen näkökulmasta: tykkien jyminää, arkista aherrusta nälkiintyneiden sotilaiden muonituksessa ja kanttiinipalvelussa, toverihenkeä ja lepohetkien viettoa - rakkauden ja kaipuun hetkiä.

Mierontie Talvisota jatkuu. Isät, veljet ja pojat ovat henkensä kaupalla siellä jossakin. Pelko heidän turvallisuudestaan ja Suomen kohtalosta hallitsee ihmisten ajatuksia. Evakkoja rasittaa vielä kaiken muun lisäksi kaipuu menetetyille kotiseuduille. Vastaanotto sijoituspaikoilla ei aina ole paras mahdollinen, mutta on sopeuduttava, ja karjalaiset sopeutuvat. Rauhanehdot ovat ankarat. Suurin osa Karjalaa menetetään viholliselle ja karjalaisten toiveet pikaisesta paluusta romuttuvat. Vuoden 1941 kesällä Saksa hyökkää Neuvostoliittoon. Suomi vedetään Saksan rinnalla uudelleen sotaan mukaan. Suomalaiset joukot valloittavat takaisin talvisodassa menetetyt alueet, ja joidenkin haaveet Suur-Suomesta odottavat täyttymystään. Karjalaiset palaavat sadointuhansin kotiseuduilleen, mutta rakennukset on tuhottu ja pellot hoitamatta. Melkein kaikki täytyy aloittaa alusta.

Reijo Iso-Kamula syntyi 1930-luvulla, eli lapsuu­ tensa Oulunsalossa Oulun naapurissa, työskenteli nuoruu­dessaan puuseppänä Oulun seudulla, avioitui ja sai kolme tytärtä, muutti 1960-luvulla Ruotsiin, työskenteli rakennusalalla Tukholman seu- dulla, elää eläkepäiviään Norrtäljessä Kaija-vaimonsa kanssa.

Suomen sisällissodan turvaton sekamelska käynnisti ajojahdin, jossa syytön syyllinen joutui lähtemään maasta. Norrtäljeläisen Reijo Iso-Kamulan todellisiin tapahtumiin perustuva kertomus seuraa kolmea sukupolvea. Lukija saa seurata moninaisia ja väliin hyvin jännittäviäkin tapahtumia höystettynä luonto- sekä ihmissuhteilla.

<b>Nu även på finska!</b><br/><br/><i>"En pärla! Helhetsbetyg: </i><i>5." </i> -- Christina Wedenmark, BTJ <br/><br/><i>"Varför är så många statyer nakna? Undrade jag som barn. Det beror på att de är gudar och gudinnor och inga vanliga, luggslitna människor. Svaret hittade jag i denna magnifika, lärorika bok om konst för barn och nyfikna vuxna. Här presenteras kända och okända konstverk ur Nationalmuseums samlingar tillsammans med inspirerande texter som gör att man kan förstå konst som ibland verkar mer konstig än vacker."</i> -- Ingalill Mosander, Aftonbladet <br/><br/><i>"Boken Pippi på konst visar nya och gamla konstverk från Nationalmuseum med texter som förklarar och ställer frågor. En kul ingång till att försöka förstå!"</i> -- mama <br/><br/><i>"Välkommen in i en magisk konstvärld som blir till en fest för både ögat och fantasin."</i> -- Tidningen Härjedalen <br/><br/><i>"Inte klokt vad mina tankar flög i väg vid läsningen av Pippi på konst! En bra bok skall underhålla, lära och inspirera. Och Pippi på konst! gör det. Utan tvekan."</i> -- Vladimir Oravsky, JPS Media <br/><br/>Man kan inte vara för ung för att kliva in i konstvärlden! Men man kan behöva några nycklar. I Pippi på konst! får barn och nyfikna vuxna just verktygen för hur man kan förstå konst som ibland kan verka mer konstig än vacker. Boken presenterar konstverk ur hela konsthistorien, i ett urval ur Nationalmuseums samling. Bland annat så får vi möta Roslins Damen med slöjan och Eva Bonniers Ateljéinteriör. Med på konstresan följer Stina Wirséns flyhänta illustrationer. Tillsammans blir det en fest för ögat!

Muutto Sokeripullamaahan on kertomus Ruotsiin 1950-luvulla alkaneiden suurten siirtolaisvuosien aikana työn ja toimeentulon perään lähteneestä jämsänkoskelaisesta perheestä. Monien siirtolaisperheiden kielitaidottomat isät ja pojat löysivät paikkansa joko metsureina tai kaivoksissa ja naiset puolestaan tehtaissa. Jyväskylän seudulta lähtenyt Kalliomaan perhe halusi uudessa kotimaassaan päästä nauttimaan työnsä tuloksista ja löytää paikkansa yhteiskunnassa sen hyväksyttynä jäsenenä.

Ruotsin kirkon virsikirja <br/><br/>Psalmboken på finska innehåller:<br/> Den svenska psalmbokens 700 psalmer på finska<br/> Tillägg av 49 psalmer hämtade från Finlands evangelisk lutherska kyrkas psalmbok med svenska översättningar från den finlandssvenska psalmboken<br/> Nya evangelieboken<br/> En helt ny finsk bönbok<br/> Luthers lilla katekes<br/> Utdrag ur Den svenska kyrkohandboken<br/> Register